Yhdistyksen historiaa

Tampereen Kansaneläkeläisten yhdistys 28.11.1961 - 18.12.1967

Eläkkeensaajien Tampereen yhdistys ry 19.12.1967 - 23.03.2022

Tampereeen Eläkkeensaajat ETY ry 23.03.2022 -

Teksti Heikki Välimäen kirjasta ”Kolmas elämä ETY:ssä” vuodelta 2019

Perustavassa kokouksessa Tampereen TYn kerhosalissa 28.11.1961 oli saapuvilla 64 eläkeläistä.

Toimitsija Veikko Lahti, Helsingistä, oli kutsuttu selostamaan eläkeläisten asiaa ja järjestäytymisen tärkeyttä pitämällä alustavan puheenvuoron, jonka jälkeen päätettiin yksimielisesti perustaa Tampereen Eläkeläisten yhdistys. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Erik J. Axen. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin 12.01.1962 numerolla 83302.

Johtokunnan kokouksessa 18.9.1962 pöytäkirjaan päätettiin kiitollisuudella merkitä työnjohtaja Leo Vesalan puheenjohtajan nuijan lahjoitus yhdistykselle.

ETYn toiminta käynnistetään

19.3.1963 pidetyssä yhdistyksen ensimmäisessä vuosikokouksessa esitettiin alustava toimintasuunnitelma. Esityksessä ilmeni, että tarkoituksena on talvikuukausina järjestää yleisiä jäsenkokouksia, joihin hankitaan alustajia kertomaan kulloinkin kansaneläkeläisiä kiinnostavista asioista. Lisäksi mahdollisuuksien mukaan kesäkuukausina järjestetään retkiä ja erilaisia viihdetilaisuuksia.

Kansaneläkeläisten eämäntilanne oli kuitenkin hälyttävä ja siihen tartuttiin ensimmäisenä. Yksi ensimmäisistä tehtävistä edunvalvonnan saralla oli yhteyden ottaminen piirin sos.dem. kansanedustajiin, joilta oli saatava selvitya kansaneläkkeiden viimeaikaisesta kehityksestä ja edustajain suhtautumisesta asiaan. Kansanedustajat Anni Flinck ja Kustaa Alanko velvoitettiin tutkimaan eduskunnan pöytäkirjoja. Yhtenä alkuajan tärkeimmistä asioista nähtiin myös eläkeläisten asuntokysymys.

Lähetystöjä, Kirjeitä, Terveisiä

Tampereella oli tosiaan herätty saattamaan vanhusten asuntoasiat järjestykseen (tuskinpa silti riittävästi). Yhteenveto tästä asiasta oli silti kieltämättä kunnioitettava, sillä syksyyn 1971 mennessä oli Tampereelle rakennettu yhteensä 791 eri suuruista aasuntoa yhteensä 950 hengelle. Lisäksi asuntotuki, joka oli aluksi paikalliseksi tarkoitettu tukitoimi, aloitettiin syyskuun alussa 1965.

• v. 1962 ETYn lähetystö apulaiskaupunginjohtaja Paavo Lehtisen luona keskustelemassa vanhusten asuntoasioista

• v. 1963 Kirje kaupungin johdolle alennuksen saamiseksi kaupungin busseihin.

• v. 1964 ETYn lähetystö kaupunginjohtaja Erkki Lidforssin luona esittämässä asumistukea vanhuksille.

• v. 1969 ETYn terveiset eduskunnalle, joka oli nostanut kansaneläkettä peräti markalla kuukaudessa,

• v. 1970 Esitys kaupunginhallitukselle, että Viikinsaari saataisiin tehokkaampaan käyttöön, Asiasta saatiin myönteinen vastaus vielä samana vuonna.

• v. 1976 Valitettiin siitä, että vapaa-aikalautakunta ylläpitää viittätoista kerhoa haitaten siten vapaan kansalaistoiminnan kehittymistä.

• v. 1986 Kaupunginjohtaja Kaarina Suoniolle esitettiin, että kaupunkiin saataisiin eläkeläislautakunta.

• v. 1989 ETYn neuvottelukunta valtuutettiin esittämään kaupunginhallitukselle, että kaupunki järjestäisi tilat yhdistysten käyttöön.

• v. 1992 Kirjelmä EKLään: ei eläkerahoja suunniteltuun finanssitaloon. Kirjelmä SDPn eduskuntaryhmälle ja EKLään ilmaisten huolestumisen eläkkeiden indeksisidonnaisuuden poistamisesta.

Yhdistyksen toiminta laajenee

Pian kuitenkin huomattiin, ettei edunvalvonta ja tavanomaiset kuukausikokoukset enää riittäneet tyydyttämään jäsenistön tarpeita. Oli saatava henkilökohtaisempaa ohjelmaa, ettei innostus pääsisi laantumaan. Aluksi retkitoiminta kohdistui kotinurkille laajentuen muille paikkakunnille, eikä loppujen lopuksi maan rajatkaan olleeet matkailun esteenä.

Yhdistyksen ensimmäinen pöytäkirjoista löytynyt juhla oli Joulujuhla, joka järjestettiin Tampellan juhlatalossa 17.12.1963 ja mukana lähes 200 yhdistyksen jäsentä. Kevätjuhlassa 26.5.1968 oli jo yli 500 jäsentä ja runsas ohjelma oli jo lähes kokonaan omin voimin järjestettyä.

 Merkipäiväjuhlat

5-vuotijuhla pidettiin TTYn suurravintolassa yleisön täyttäessä salin. Lauri Pihlaja oli laatinut 5-vuotishistoriikin, jonka juhlassa esitti rouva Helmi Kokkonen.

10-vuotisjuhla, jonka yhteydessä julkistettiin Paavo A. Vuoren kokoama historiikki ja yhdistyksen oma viiri. Viiri no1 luovutettiin kaupunginjohtaja Pekka Paavolalle.

15-vuotisjuhla pidettiin Raittiustalolla. Juhlaan oli kutsuttu 35 veljes ym -järjestöä, jotka olivat saapuneet melkeinpä 100%:sti, ja liike-elämäkin oli jonkin verran huomioinut ”juhlakalun” vaikka heitä ei kutsuilla vaivattu.

20-vuotisjuhla, jonka yhteydessä vihittiin ETYn oma lippu.

25-vuotisjuhlan kunniaksi laadittiin Arvi Laakson toimesta historiikki siihen astisesta toiminnasta.

30-vuotisjuhlassa juhalpuheen piti Sinikka Luja-Penttilä mainiten lopuksi, että ”ojennan näin kirjoitetun sanan välityksellä koko sylillisen punaisia ruusuja ETYlle kiitokseksi hyvästä työstä 30-vuoden aikana. Ruusutarhaa en kuitenkaan voi teille tulevien aikojen varalle luvata. Sen sijaan hyvää yhteistyötä, valppautta ja aloitteellisuutta tarvitaan. – Sehän on ollut työmme sisältö ennenkin.”

35-vuotisjuhla pidettiin viihdetilaisuuden merkeissä Tampereen Hakametsän jäähallissa toukokuussa 1997.

40-vuotisjuhla pidettiin Hepokatissa. Kutsuvieraita ja onnittelijoita saapui tilaisuuteen n. 30 eri yhdistyksestä ja yhteisöstä sekä 250 yhdistyksen jäsentä.

45-vuotisjuhla Työväentalon konserttisalissa. Tilaisuuden tervehdyssanat esitti ETYn puheenjohtaja Eero Portaankorva valottaen yhdistyksen filosofiaa. Juhlassa oli n. 350 hengen yleisö.

50-vuotisjuhla pidettiin Työväentalon konserttisalissa. Koko juhlavuoden teemana oli ”ETY – 50 vuotta eläkeläisten hyväksi” ja se huipentui konserttisalin pääjuhlaan. Juhlan avaussanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja Arja Ojala. Juhlan kunniaksi toimitettiin ETY-lehden 50-vuotisjuhlanumero.
 

Perustetaan kerhoja

ETYn perustamisen aikoihin olivat eläkeläisten harrastusmahdollisuudet hyvin vähäiset. Tästä syystä olikin tilaus perustaa erilaisia kerhoja ylläpitämään jäsenten mielenterveyttä, elämän laatua, sekä fyysistä terveyttä ja kuntoa. Tällaisen toiminnan katsottiin poistavan sitä tyhjyydentunnetta, joka monen kohdalla syntyi työelämästä poistumisen myötä. Syksyllä 1966 oli jo seitsemän kerhoa, joista kaksi opinto- ja kaksi askartelukerhoa sekä laulukerho, terveyskerho ja kynäilijän kerho. Yhdistyksen historian aikana harrastuslajit ovat olleet hyvin moninaiset. Kerhoja on perustettu ja toisia taas lopettu kiinnostuksen mukaan.
 

Esimerkiksi v. 2018 oli vielä ETYn alkuajoista mukana olleita: opintokerho, jonka alla kielikerho ja kirjallisuuskerho (lukupiiri), askartelukerho, laulukerho (mieslaulajat), näytelmäkerho (luovan ilmaisun ryhmä), kansantanssikerho, kalakerho, terveyskerhot, naisten voimistelu, naisten kuntosali, miesten voimistelu, miesten kuntosali.

Lisäksi mm. historian kerho, Hatha-jooga, Eloisat (senioritanssi), itämainen tanssi, shakkikerho, keilakerho, lentopallokerho, tarinakerho sekä kaupunginosakerhot: Kaukajärvi, Koivistonkylä, Tesoma.

Heikki Välimäki päättää:

”Eläkkeensaajien Tampereen yhdistys, samoin kuin keskusjärjestökin ovat kulkeneet ajallisesti pitkän matkan kantaen menestyksellisesti huolta eläkkeensaajien elämänlaadusta ja edunvalvonnasta. Nämä perustehtävät eivät ole mihinkään muuttuneet, joten matka jatkuu. On kuitenkin hyvä välillä pysähtyä miettimään ovatko eläkkeensaajien elinolosuhteet muuttuneet ja miten EKL ja ETY ovat pystyneet niihin vastaamaan.

Näyttää myös siltä, että uusien eläkkeensaajasukupolvien rekrytointi järjestön toimintaan mukaan, vaatii uusia ajatuksia.

Siis hyväksi koetut toimintamenetelmät jalostettuna nykypäivään antaisivat mielestäni potkua jatkaa toimintaa järjestön perusarvojen vaalimisessa.”